Huijarit viihtyvät verkossa, sillä siellä ihmisten tavoittaminen on helppoa ja nopeaa. Huijauksia on monenlaisia, mutta niissä on usein yhteistä se, että huijauksen kohteelta pyritään saamaan hänen rahansa, henkilötietonsa tai tili- ja luottokorttitietonsa ilman mitään vastinetta.
Lisäksi hiljattain ovat yleistyneet niin sanotut tilausansat. Tilausansassa kuluttaja sitoutetaan tuotteen tai palvelun jatkuvaan tilaukseen tämän tietämättä.
Paras tapa välttää huijatuksi tuleminen on tunnistaa huijaukset tai niiden tyypilliset piirteet etukäteen. Kuluttajaneuvonta on sivuillaan listannut yleisiä kuluttajahuijauksia, joiden tunnistaminen auttaa pysymään turvassa huijareiden yrityksiltä.
Ehkä tyypillisin verkossa tapahtuva huijaus liittyy kaupankäyntiin. Verkkokauppahuijauksessa joko verkkokauppa tai toinen yksityishenkilö myy jotain tuotetta, mutta ei maksun jälkeen toimita sitä. Tuotteen ostanut ei myöskään saa myyjään tämän jälkeen mitään yhteyttä.
Verkosta ostettaessa kannattaa selvittää myyjän taustat mahdollisimman kattavasti — erityisesti silloin, kun myyjä ei ole entuudestaan tuttu. Kun kyseessä on yritys, on viisasta tutkia yrityksen verkkosivuja, ja selvittää, antaako yritys omat yhteystietonsa ja mitä toimitus- ja tilausehdot pitävät sisällään. Lisäksi kannattaa suosia luottokortilla maksamista, sillä ongelmatilanteissa voi vaatia myyjän lisäksi hyvitystä luottokorttiyhtiöltä.
Mikäli kyseessä on yksityishenkilöiden välinen kauppa, on ostajan turva heikompi. Tällöin kannattaa suosia toimitustapana noutoa tai postiennakkoa, jolloin ostaja voi tarkastaa tuotteen ennen sen maksamista.
Oli myyjä sitten yritys tai yksityishenkilö, kuluttajan kannattaa etsiä muiden kokemuksia myyjästä esimerkiksi internetin keskustelupalstoilta. Viime kädessä on syytä muistaa, että jos ei kykene varmistumaan myyjän luotettavuudesta, ei pankki- tai luottokorttitietoja pidä antaa.
Tietojenkalastelu eli verkkourkinta on rikollista toimintaa, jossa huijarin tavoitteena on hankkia luottamuksellisia tietoja, kuten verkkopankkitunnuksia, luottokorttinumeroita tai henkilötietoja. Tietojenkalastelun kohde ei usein saa mitään vastineeksi henkilökohtaisista tiedoistaan.
Tyypillinen tietojenkalasteluviesti on taitavasti naamioitu. Lähettäjäksi väitetään monesti huijatulle tuttua yritystä, kuten esimerkiksi kohteen omaa pankkia. Valheellisten väitteiden, kuten esimerkiksi pankkitilin sulkemisen uhalla, huijattu pyritään saamaan luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan.
Paras suojautumiskeino tietojenkalastelua vastaan on oppia tunnistamaan kalasteluyritykset. Muista, että luotettavat yritykset eivät kysele tunnuksia, henkilötietoja tai muitakaan luottamuksellisia tietoja sähköpostilla. Vaikka sähköpostiviestin lähettäjäkentässä olisi aidolta vaikuttava sähköpostiosoite, siihen ei tule luottaa sen helpon väärennettävyyden vuoksi.
Jos kuitenkin joudut huijauksen kohteeksi, on tärkeää toimia nopeasti. Ilmoita välittömästi omalle pankillesi tai luottokorttiyhtiöllesi, ja kuoleta pankki- ja luottokorttisi. Henkilötietojen väärinkäytöksistä voi tehdä ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle. Lisäksi asiasta kannattaa tehdä rikosilmoitus.
Tilausansa tarkoittaa huijausta, jossa asiakas huijataan luultua pidempään ja kalliimpaan sopimukseen. Huijattu on saattanut tilata esimerkiksi ilmaisen näytepakkauksen tai yksittäisen tuotteen, mutta lopulta sitoutuukin pitkään ja jatkuvaan tilaukseen. Tällaisia ansoja on käytetty markkinoitaessa muun muassa laihdutus- ja vitamiinivalmisteita.
Lopulta tilausansaan langennut saa yritykseltä laskun tuotteesta tai palvelusta, jota hän ei ole ymmärtänyt tilanneensa. Ehto jatkuvasta tilauksesta on saatettu taitavasti piilottaa sopimusehtoihin, mikä ei kuitenkaan käy ilmi tuotteen tai palvelun markkinoinnista.
Mikäli sinua laskutetaan tuotteesta tai palvelusta, jota et ole tilannut, täytyy sinun valittaa asiasta ensin yritykselle. Valmiin valituslomakkeen voit ladata KKV:n verkkosivuilta. Jos yritys ei suostu mitätöimään laskua, kannattaa asiasta olla yhteydessä Kuluttajaneuvontaan.