Aikaisemmin julkaistussa artikkelissamme ’’Miksi suomalaiset eivät puhu rahasta?’’ pohdimme, miksi rahasta puhuminen tuntuu suomalaisille yhä vaikealta. Nyt sukellamme hieman syvemmälle siihen, mistä hiljaisuus pohjimmiltaan kumpuaa: rahahäpeään.

Rahahäpeä on tunne, joka ei näy ulospäin, mutta joka vaikuttaa monen arjessa. Se voi estää puhumasta avoimesti, pyytämästä apua tai tekemästä järkeviä taloudellisia päätöksiä.

Rahahäpeä ei ole vain taloudellinen tunne

Rahahäpeä tarkoittaa tunnetta siitä, että oma taloudellinen tilanne tai rahankäyttö ei ole ’’riittävän hyvä’’. Se voi liittyä pieniin asioihin, kuten siihen, ettei ole varaa osallistua ystävän syntymäpäivälahjaan, tai isompiin huoliin, kuten velkoihin ja laskupinoihin.

Takuusäätiön ja LähiTapiolan tutkimusten mukaan rahahäpeä on yllättävän yleistä. Joka kolmas suomalainen on joskus hävennyt omaa taloudenhallintaansa. Usein häpeän taustalla ei kuitenkaan ole huonoja valintoja, vaan elämäntilanteita, joihin ei ole itse voinut vaikuttaa, kuten työttömyyttä, sairastumista tai hintojen nousuja.

Vertailu vääristää todellisuutta

Moni rahahäpeää kokeva kertoo vertaavansa itseään muihin. Sosiaalinen media vahvistaa tätä. Se näyttää vain kulutuksen kiiltokuvan, ei sen taustaa. Kun toisten arki näyttää täydelliseltä, oma talous voi tuntua poikkeukselliselta, vaikka todellisuudessa suurin osa suomalaisista elää hyvin samanlaisten haasteiden keskellä.

Tilastokeskuksen mukaan 63% suomalaisten tuloista menee väistämättä menoihin ja joka viiden käyttää niihin jopa 80%. Säästäminen ei siis ole kaikille mahdollista, eikä sen pitäisi olla häpeän aihe.

Rahahäpeä saa meidät uskomaan, että muilla menee paremmin, vaikka useimmiten ero on vain näkyvyydessä, ei todellisessa toimeentulossa.

Häpeä estää puhumasta ja pahimmillaan hakemasta apua

Rahahäpeän yksi suurimmista haitoista on se, että se tekee hiljaiseksi. Kun raha-asioihin liittyy häpeää, niistä on vaikea puhua edes läheisille. Takuusäätiön kokemusten mukaan moni hakee apua vasta, kun tilanne on ehtinyt pahentua.

Häpeän vuoksi laskut jäävät avaamatta, tiliä vältellään tarkistamasta ja tulevaisuus alkaa tuntua epäselvältä. Juuri silloin keskustelu ja avoimuus olisivat tärkeimpiä.

Näin katkaiset rahahäpeän kierteen

Tunnista tunne: Ensimmäinen askel on myöntää häpeän olemassaolo. Taloudellinen ahdistus on yleistä, eikä sen tarvitse määritellä identiteettiäsi.

Erota tunne ja fakta: Rahahäpeä saa meidät ajattelemaan, että olemme epäonnistuneet. Todellisuudessa taloustilanne on usein monien tekijöiden summa. Tarkastele tilannetta rationaalisesti – mitä voin tehdä ja mitä en?

Puhu rehellisesti: Avoimuus ystävien, perheen tai ammattilaisten kanssa on tehokkain tapa murtaa häpeää. Usein huomaat, ettet ole yksin ja, että moni muukin kamppailee samanlaisten tunteiden kanssa.

Hae apua ajoissa: Jos rahatilanne aiheuttaa jatkuvaa huolta, keskustele asiasta ajoissa. Talous- ja velkaneuvonta, pankit ja rahoituspalvelut tarjoavat apua ennen kuin tilanne ehtii kriisiytyä.

Vahvista omaa talousosaamista: Mitä paremmin ymmärrät talouden perusasioita, kuten korkoja, lainaehtoja ja budjetointia, sitä vähemmän rahaan liittyy pelkoa ja epävarmuutta. Tieto on paras vastalääke häpeälle.

Rahahäpeä vähenee, kun puhumme siitä

Rahahäpeä ei katoa itsestään, mutta se menettää voimansa, kun siitä puhutaan. Mitä enemmän ja rehellisemmin suomalaiset uskaltavat jakaa kokemuksiaan rahasta, sitä vähemmän aiheeseen liittyy stigmaa.