Vappu, kevään alkamisen juhla ja suomalaisen työn päivä, on mahdollisesti Suomessa vietettävistä juhlista kaikkein karnevaalihenkisin. Vappua juhlitaan vuosittain 1. toukokuuta.

Mistä tulee nimi vappu?

Vapun alkuperäsana on Walborga, suomalaisittain Valpuri. Nunna Walborga oli saksalainen pyhimys, ja häntä onkin jo juhlittu samoihin aikoihin jo keskiajalta lähtien.

Suomessakin vappua on juhlittu jo pitkään. Maaseudulla oli omat perinteensä ja rannikolla omansa. Kellojen soittelu karjaonnen varmistamiseksi ja juhlatulien poltot, sekä siman ja oluen juonti ovat olleet jo pitkään juhlaohjelmassa.

Kevään ja kesän alkamisen juhla

Keski-Euroopassa vappuna on perinteisesti juhlittu kevään ja kesän alkamista. Kokkoja on poltettu Euroopassakin, ja perimätiedon mukaan myös noidat juhlivat vapun aikaan Brocken-vuoren huipulla.

Tämän päivän vappujuhlintaan kuuluvat ilmapallot, ulkoilmapiknikit ja kuplivat juhlajuomat. Naamarit ja muut erikoisemmat juhlavaatteet saavat myös käyttöä vapun aikana. Munkit ja tippaleivät ovat perinteisiä vappuherkkuja siman ohessa. Sää on tähän vuodenaikaan vielä melko oikukasta, mutta sinnikkäimmät juhlijat suuntaavat vuodesta toiseen suurille piknikeille kaupunkien puistoihin.

Vappumarssien päivä

Työväenliikkeen vappumarssit ja mielenosoitukset ovat monessa maassa sijoittuneet toukokuun ensimmäiselle päivälle. Suomessa vappu on ollut lakisääteinen vapaapäivä jo vuodesta 1944 alkaen.

Ylioppilaiden ja opiskelijoiden juhla

1800-luvulla ylioppilailla oli tapana juhlia kevättä nykyistä myöhemmin, vasta 13. toukokuuta. Myöhemmin juhlinta siirtyi nykyiselle paikalleen. Opiskelijat viettävä vappua kevään tulon lisäksi myös lukukauden päättymisen kunniaksi. Juhlinta voikin alkaa jo monta päivää ennen varsinaista juhlapäivää. Monessa kaupungissa opiskelijat laskevat patsaan otsalle ylioppilaslakin. Helsingissä kunnian saa Manta.

Juhlimme vappua 1. toukokuuta. Halinon asiakaspalvelu on auki jälleen kuun 2. päivä.

Lähteet: Yle, Wikipedia