Tämä artikkeli on osa Halinon blogisarjaa Fiksun taloudenhallinnan ABC. Aiemmissa osissa olemme käsitelleet muun muassa talouden seurantaa ja arviointia, lainanottoa sekä yllättäviin menoihin varautumista. Tässä osassa tarkastelemme, mistä arjen kulutustottumukset kumpuavat ja miten niitä voi tietoisesti kehittää kohti kestävämpää taloudenhallintaa.

Taloudelliset päätökset eivät ole aina järjen tuotetta

Usein ajattelemme tekevämme rahankäytön ratkaisut järjellä – vertailemme hintoja, harkitsemme tarpeita ja teemme loogisia päätöksiä. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi. Kuluttamista ohjaavat harvoin pelkästään rationaaliset syyt. Useammin taustalla vaikuttavat tunteet, tottumukset ja jopa hetkittäiset tunnetilat, kuten tylsyys ja stressi.

Kulutustottumukset eivät synny sattumalta. Ne rakentuvat elämän aikana opituista malleista, arjen rutiineista ja kokemuksista. Suuri osa ostokäyttäytymistämme tapahtuu automaattisesti – ilman, että edes tiedostamme päätöksentekoa. Moni huomaa klikanneensa ’’Lisää ostoskoriin’’ -painiketta vasta jälkikäteen kysymättä itseltään, miksi.

Kulutatko vai turrutatko?

Satunnainen ostoshetki voi tuntua piristävältä – uusi vaate, hyvä illallinen tai tarjouslöytö tuo hetkellistä mielihyvää. Tämä on täysin inhimillistä, eikä yksittäinen hemmottelu horjuta taloutta. Ongelmalliseksi kuluttaminen muuttuu silloin, kun siitä muodostuu toistuva tapa lievittää epämiellyttäviä tunnetiloja, kuten yksinäisyyttä tai ahdistusta.

Tunteiden turruttaminen ostamisella voi käynnistää noidankehän: ostetaan, koska tuntuu pahalta – ja tuntuu pahalta, koska on taas ostettu. Tämä kehä on mahdollista katkaista, mutta se vaatii pysähtymistä ja rehellistä tarkastelua omasta käyttäytymisestä. Mitä oikeastaan kaipaan, kun selaan verkkokauppaa? Onko kyse tavarasta vai tunteesta?

Tunnista oma kuluttajaprofiilisi

Kulutustottumusten muuttaminen alkaa itsetuntemuksesta. Suuren elämäntaparemontin sijaan liikkeelle voi lähteä yksinkertaisesta havainnoinnista. Kysy itseltäsi esimerkiksi:

• Millaiset tilanteet johtavat usein ostamiseen?
• Miltä minusta tuntuu ennen ja jälkeen kulutuspäätöksen?
• Toimiiko ostaminen palkintona, pakokeinona vai pelkkänä tapana?
• Käytänkö rahaa suunnitelmallisesti vai hetken mielijohteesta?

Näiden kysymysten pohtiminen voi paljastaa syy-seuraussuhteita. Usein ostopäätöksen taustalla on jotakin aivan muuta kuin varsinaisen tuotteen tarve. Juuri näiden syiden tunnistaminen mahdollistaa kestävän muutoksen.

Tavoitteena ei ole täydellisyys – vaan tasapaino

Fiksu taloudenhallinta ei tarkoita täydellistä pidättäväisyyttä tai jokaisen ostoksen kyseenalaistamista. Satunnainen mieliteko ei ole ongelma, kun kokonaisuus on tasapainossa ja päätökset tehdään tietoisesti.

Monet kertovat löytäneensä uudenlaista mielekkyyttä kuluttamiseen, kun ostosten merkitys muuttuu. Esimerkiksi impulssiostoksen sijaan rahaa voidaan käyttää yhteisiin kokemuksiin, laadukkaaseen ruokaan tai pitkään odotettuun hankintaan. Kuluttaminen ei enää toimi tunteiden turruttajana vaan tuo aidosti iloa ja arvoa elämään, budjetin sallimissa rajoissa.

Näin pääset alkuun - käytännön askelia oman kulutuksen ymmärtämiseen

Jos oma rahankäyttö tuntuu ajoittain hallitsemattomalta, syyllistymisen sijaan kannattaa keskittyä kehitykseen. Tietoisuus on jo tärkeä ensiaskel. Näillä vinkeillä pääset alkuun:

• Pidä viikon ajan kirjaa ostoksistasi – Kirjoita ylös mitä ostit, miksi ja miltä se tuntui.
• Pohdi ostamisen taustaa – Kysy itseltäsi, mikä tunne tai tilanne johti ostokseen.
• Keskustele aiheesta – Ystävän, vertaistuen tai ammattilaisen kanssa keskusteleminen voi tarjota uusia oivalluksia.
• Hyödynnä budjetointia – Budjetointi ei rajoita, vaan auttaa tekemään tietoisempia valintoja ja ennakoimaan tulevia kuluja.

Arjen rahankäyttöön liittyvät tavat eivät muutu yhdessä yössä. Pienillä, toistuvilla valinnoilla voidaan kuitenkin saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kun opit tunnistamaan, mitä kulutuksesi todella kertoo sinusta, voit rakentaa tasapainoisemman ja tavoitteellisemman suhteen rahaan.